[TYLYPAHKA]
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.

Ikkuna sieluun

Siirry alas

Ikkuna sieluun Empty Ikkuna sieluun

Viesti kirjoittaja Belladed 14.02.21 17:00

Athena Devinen toimiston suitsukkeista muodostunut tunkkainen ilma oli saanut kolmekymppisen noidan vaihtamaan kokonaan oman kotikolonsa tunnelmaa siivoammalla hämähäkinseiteistä katosta nariseviin lattialankkuihin joihin oli ilmestynyt vuosien saatossa muutamia teeläikkiä. Oli kulunut hetki, kun Athena oli palannut takaisin Pyhän Maddeniuksen parantolasta takaisin Tylypahkaan ja koulun hiljaiselo oli helpottanut naisen paluuta. Hän oli edelleen kuitenkin toipilaana, jolloin Athena otti suurimmaksi osaksi pieniä askelia kerrallaan takaisin hektiseen arkeen niin ennustuksen professorina kuin Luihuisen tuvanjohtajana. Viime lukukauden kaaos oli saanut hänet stressaantumaan, mihin tilanteeseen hän ei enää halunnut palata. Hänen oli muututtava tuvanjohtajana ja professorina jos hän aikoi pysyä Tylypahkassa. Oli siis aika punnita asioita uudelleen, asioiden merkitystä ja niiden painoa hänen mielessään. Ja tällä hetkellä lähestyttävin asia olikin juuri hänen oman elämänsä ja työpaikan järjestäminen uudelleen.

Oli kulunut vajaa viikko, kun Athena oli puunannut loihtien omaa toimistoaan takan lämmittäessä hänen tunnelmallista buduaaria samalla. Noita nojasi varovasti takan sivua vasten samalla kun kävi läpi käsissä olevia vanhoja kirjeitä, esseitä ja muita papereita joita hän ei enää tarvinnut. Athenan mustiksi lakatut kynnet naputtelivat mietteliäinä pergamentteja, kunnes kerta toisensa jälkeen Athena heitti ne liekkien nuoltavaksi, ne lopulta häviten hänen toimistosta ja mielestä. Athena oli järjestänyt viime päivät hänen kirjakokoelmaansa niin ennustukseen kuin tuvanjohtaja-asioiden suhteen, lahjoittaen muutaman kattavan kirjan ennustuksesta kirjastoon ja toiset hävittäen liekkien mukana. Tai laittamalla ne arkistoon jonnekin, mihin niihin voisi palata. Athenan toimistossa tuoksui lempeä minttu, samalla kun kolme moppia lakasivat lattiaa puhtaaksi jo ties kuinka monetta kertaa naisen askelista ja pölystä. Vaikka Athenan toimisto muuten näytti melkein valmiilta, oli hänen kirjoituspöydällä vielä kymmeniä kirjoja, kirjeitä ja muita tärkeitä pergamentteja joita hän kävi läpi yksi kerrallaan. Kauempana oleva povauspöytä oli yhtälailla täynnä tavaroita, aina kauniista ja arvokkaista kristalleista suitsukepaketteihin joita ei oltu vielä avattu. 

Athena huokaisi hiljaa syvään heittäessään kädessä olevat asiakirjat takan liekkeihin jonka jälkeen hän nosti sirot kätensä puuskaan. Pistävän vihreät silmät seurasivat, kuinka liekit syleilivät kirjeitä, kauniilla kalligrafialla kirjoitettuja kirjeitä ja lopulta ne hävisivät savuna ilmaan vain muistoiksi Athenan mielessä. Nainen oli pukeutunut tummanvihreään kaapuun jotka myötäili hänen vihreää katsetta samalla, kun hänen taipuisat mustat, samettiset hiukset kehystivät hänen korkeita poskipäitä ja tummanpunaisia huulia. Näkijä oli täysin omissa ajatuksissaan, jotka liikkuivat niin hänen omassa olotilassa kuin ystävänpäivälahjasta, jonka Athena oli jättänyt Luihuisen tupahuoneeseen. Toivottavasti edes joku oli nauttinut kermakaljasta, suklaakonvehdeista ja uusista kirjoitusvälineistä. Ne eivät olleet halvimmista päästä, eikä Athena ollut yksityiskoulun rikkaimmista noidista. Moni oppilas ja heidän perheensä varmasti olivat hyväosaisempia kuin näkijä.
Belladed
Belladed
Luihuisten tuvanjohtaja
Luihuisten tuvanjohtaja

Viestien lukumäärä : 349
Join date : 27.08.2020
Ikä : 26

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Ikkuna sieluun Empty Milo Nithercott I

Viesti kirjoittaja Stubbari 16.02.21 22:02

Olette vapaita lähtemään. Läksypergamenttien tulee olla pöydälläni ennen seuraavaa oppituntia!

Kuparitukkainen valvojaoppilas liihotti tummassa koulupuvussaan pitkin Tylypahkan erästä käytävää muutama muu ikäisensä rohkelikkopoika mukanaan. Nithercott oli ujuttanut nahkaisen koululaukkunsa olkahihnan päänsä yli siten, ettei se keikkunut liikaa pojan kiirehtiessä. Linnan holvimaisen käytävän päättyessä risteyskohtaan kuparitukka heilautti kättään kahdelle muulle pojalle seurassaan. "Nähään iltasafkalla. Mulla on tapaaminen sen ennustajan kanssa...". Kolmikko naurahti pienesti, ja lopulta kuusitoistavuotiaat erkanivat eri suuntiin.

Erikokoisia ja -muotoisia tauluja täynnä oleva käytävä päättyi lopulta ulkoa paistavaan kirkkaaseen valoon. Valvojaoppilas asteli erään kivetyn pihamaan katotettua reunaa pitkin kohti Pohjoistornia, samalla löystäen punakultaista raidakasta tupakravaattiaan. Aiemmin koulua koristanut valkoinen lumi oli muuttunut vähän vetisemmäksi, eikä poika halunnut sotkea koulupukunsa derby-kenkiä astelemalla lumiloskasta, vaikka se olisikin ollut vähän nopeampi reitti.

Nithercott oli lopulta saapunut Pohjoistorniin. Milo ei kovin usein tänne ollut eksynyt, sillä hän ei ollut ottanut ennustuksen vapaaehtoisia kursseja lukujärjestykseensä. Sen sijaan hän oli muutaman kerran ravannut tornin spiraalisia portaita ylös harjoitellakseen professori Devinen kanssa okklumeusta, ja oli hän kerran eksynyt jopa puolustamaan Luihuistenkin oikeuksia. Hän hymähti vienosti ajatukselle ja otti laukun päänsä yli takaisin olalleen päästyään portaiden yläpäähän.

Ennen kuin poika kolkuttaisi tukevaa puuovea, asettui Milo luokkahuonetta edeltävän tilan lasikaapin eteen ja katsahti omaa kuvajaistaan kaapin lasista. Poika tarkisti valvojaoppilaan merkkinsä paikan kaapunsa oikealla rinnuksella ja haroi kuparisia hiuksiaan paremmin otsaltaan. Poika kaivoi lopulta kaapunsa isosta taskusta imeskeltävän pastillin ja irroitettuaan sen kääreet nakkasi sen suuhunsa. Nithercott huokaisi pienesti valmistuessaan henkisesti rankalle opetustuokiolle ja kolkutti kolme kertaa jykevään tammioveen.
Stubbari
Stubbari
Professori
Professori

Viestien lukumäärä : 219
Join date : 05.09.2020
Ikä : 20

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Ikkuna sieluun Empty Vs: Ikkuna sieluun

Viesti kirjoittaja Belladed 16.02.21 22:13

"?" Athena mumahti kyseliäänä itsekseen, kun joku koputti ovea. Naisen katse siirtyi samantien hänen rannekelloon mikä sai hänet hymähtämään myöntyvään sävyyn ja astelemaan kohti ovea. Kello oli jo sen verran, että päivän tunnit olivat loppuneet joka tarkoitti sitä, että hänen virallinen työaika olisi vasta kunnolla alkamassa tuvanjohtajana. Mutta tänään oli kuitenkin hieman erikoisempi päivä. Oli kulunut pitkä tovi siitä, kun Milo Nithercott oli löytänyt tiensä Athenan kansliaan ainakin hyvissä merkeissä. Mutta, kenties he pääsisivät tänään harjoituksissa eteenpäin, nyt kun siitä oli kulunut hetki. "Sisään", Athena lopulta huikkasi oven suuntaan ja kääntyi paremmin kirjoituspöydän äärelle etsiessään jotain, mitä tarvitsisi juuri nyt. Kun Milo astelisi peremmälle, näkisi nuorukainen Luihuisen tuvanjohtajan heittelemässä työpöydällä olevia tavaroita pois alta joko lattialle uudelleen järjestettäväksi, tai vain pikkuisen syrjään jotta hän pääsisi kirjakeon ja asiakirjojen alimmille opuksille.
Belladed
Belladed
Luihuisten tuvanjohtaja
Luihuisten tuvanjohtaja

Viestien lukumäärä : 349
Join date : 27.08.2020
Ikä : 26

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Ikkuna sieluun Empty Vs: Ikkuna sieluun

Viesti kirjoittaja Stubbari 18.02.21 23:42

Nithercott avasi tammisen oven kuultuaan professorin kutsun. Poika oli pitkästä aikaa Luihuisten tuvanjohtajan kansliassa. Milo sulki oven perässään ja katseli hetken aikaa kummastuneena professoria, jonka luota erilaiset kirjat ja pergamentit lentelivät lattialle tai vähän sivummalle pöydällä. Nithercott asteli peremmälle professorin kansliaan ja vilkaisi vasemmalla puolella olevaa nojatuolia sekä sohvaa, samalla ottaen laukkua valmiiksi pois olaltaan.

"Moi, professori."

Milo asetti koululaukkunsa sohvan selkänojaa vasten ja riisui raskasta mustaa kaapuaan päältään. Poika asetti sen oven läheisyydessä olevaan naulakkoon ja kääntyi katsomaan professoria kohti, joka näytti eleiltään löytäneen etsimänsä. Milo jäi odottamaan sohvan läheisyyteen professoria, koska oletti, että he tulisivat harjoittelemaan okklumeusta sen äärellä niin kuin aina aiemminkin. Milo vilkaisi vielä laukkuaan kohti ja mietti, kehtaisiko ottaa esille Norwoodilta saadut ja nykyään ryttyiset muistiinpanopergamentit erilaisista okklumeusta helpottavista nikseistä, mutta tyytyi pärjäämään ilman niitä. Devine sitä paitsi varmaan näkisi taas kaiken, vaikka Milo oli harjoitellutkin joululoman.
Stubbari
Stubbari
Professori
Professori

Viestien lukumäärä : 219
Join date : 05.09.2020
Ikä : 20

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Ikkuna sieluun Empty Vs: Ikkuna sieluun

Viesti kirjoittaja Belladed 19.02.21 0:24

"Herra Nithercott, mukava nähdä pitkästä aikaa", Athena tervehti toista hymyillen leveästi vilkaistessaan nuoren miehen puoleen, kunnes jatkoi jonkun tavaran etsimistä työpöydän äärellä. "Mene toki jo istumaan, minulla on sinulle jotain", Athena ilmoitti hetken kuluttua jatkaen. "Ota vain teetä, jos maistuu, tässä saattaa mennä hetki."

Kului viitisen minuuttia, ennen kun Athena löysi mitä kaipasi. Työhuoneen puoli oli jälleen muuttunut kaaoottisen näköiseksi, mutta se ei haitannut noitaa, joka löysi mitä halusi. Se oli mielenhallintaan liittyvä kirja, jota Athena oli itse joskus aikoja sitten käyttänyt. Se oli siis lukuisia muistiinpanoja täynnä ja kirjan kannet olivat repsahtaneet, sitä oli selkeästi käytetty ja paljon. "Ah, tässä", Athena sanoi hymyillen ja katsahti kirjan etukantta, jossa oli kauniilla kultaisella fontilla kirjoitettu otsikko ja hauska liikkuva kuvitus noidasta jonka ajatuspilvet liikkuivat: Telekinetiikka törpöille. Nainen asteli hitain askelin kohti tuttua sohvanurkkausta johon oli aikaisemmin pistänyt oppilaat piinapenkkiin. Mutta mieliala ja tunnelma oli kuitenkin enemmänkin kiinnostunut, ainakin Athenalle. Naisen sirot kädet ojensivat opuksen Milolle.

"Silloin kun olin ikäisesi, hieman nuorempikin, jouduin opettelemaan mielenhallintaa jotta pystyisin hahmottamaan oman mieleni saloja tarkemmin ilman, että menettäisin hallinnan nykyhetkestä. Tiedän, että sinun tilanteesi ei ole samanlainen mutta luulen, että tästä kirjasta olisi sinullekin hyötyä. Helppolukuinen, hyviä harjoituksia joita voi tehdä yksin vaikkapa ennen nukahtamista", Athena selitti ja istahti nahkaiselle nojatuolille mikä narahti hänen allaan. Noita nosti jalansa ristiin ja kallisti päätään hymyilevänä, tarkkaillen Milon auraa ja olemusta. "Mitä muuten sinulle kuuluu? Sinullahan... on VIP-kokeet tulossa, eikö?" Athena uteli kuullakseen minkälaisella juttutuulella Milo oikein oli. 

Noita heilautti keveästi oikeaa kättään eikä aikaakaan, kun tummalle sivupöydälle leijui kupillinen kuumaa teetä johon nainen ei vielä viitsinyt koskea. Okklumeus-tunti tulisi viemään aikaa, vaivaa ja henkisesti Milon voimia, joten kenties hieman hitaampi aloitus oli parempi kuin suoraan nuoren miehen mieleen sukeltaminen. Naisella ei kuitenkaan ollut tapana opettaessaan päästää helpolla, vaan hän pyrki haastamaan oppilaita tutkimaan asioita tarkemmin. Näkemään asioita itsestään joihin tarttua ja missä voisi kehittyä. Eikä Milo ollut poikkeus.
Belladed
Belladed
Luihuisten tuvanjohtaja
Luihuisten tuvanjohtaja

Viestien lukumäärä : 349
Join date : 27.08.2020
Ikä : 26

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Ikkuna sieluun Empty Vs: Ikkuna sieluun

Viesti kirjoittaja Stubbari 22.02.21 13:14

Milo Nithercott nyökkäsi professori Devinelle, kun tuo ei vielä löytänytkään hakemaansa oopusta. Kuparitukkainen valvojaoppilas lönni professorin kanslian keskellä sijaitsevalle sohvalle ja istahti alas. Pojalla oli päällä normaali koulupuku, V-kaula-aukollinen harmaa neule sekä suorat housut ja kaulassa rohkelikon punakultainen kravaatti. Minuutit kuluivat älyttömän hitaasti Nithercottin hörppiessä ottamaansa teetä ja katsellessaan ympäri professorin kansliaa, tutkien sen erilaisia mitä luultavammin ennustukseen liittyviä esineitä.  Yhdellä pienemmällä pöydällä oli läjä tarot-kortteja, ja toisella tasolla oli kristallipallo - tai ainakin siltä se näytti. Milo ei ymmärtänyt ennustuksesta mitään, eikä ollut ikinä oikein vakuuttunut siitä.

Huispaaja istui sohvalla ja käänsi päänsä lopulta Devineä kohti, joka käveli kanslian toiselta puolelta sohvanurkkausta kohti kirja kädessään. "Mikä se on?" Milo kysyi siirtäessään teekuppia ja sen aluslautasta pienelle sivupöydälle Devinen ojentaessa kirjaa.
Saatuaan kirjan itselleen Milo käänsi sen itseään kohti ja naurahti pienesti kirjan otsikolle, joka oli kirjoitettu tyypillisen velhomaisesti. Poika avasi kirjan ensimmäisen sivun ja silmäili suhteellisen huolimattomasti sen sisällysluetteloa, katse nousten aina välillä Devineen ja nyökytelleen toiselle kuin näyttääkseen, että kuunteli. Pojan aura oli hieman jännittynyt, niinkuin aina ennen Devinen okklumeus-tuntien yhteydessä.

"VIP-kokeet siis meni jo. Oon nyt kuudennella. Ne meni ihan OK, vaikka ne olikin aika vaikeita kyllä... " Milo naurahti pienesti hakiessaan parempaa asentoa sohvalla, samalla puraisten aiemmin imeskelevänsä pastillin rikki siten, että pääsi käsiksi sen sisukseen. Nithercott ei ollut menestynyt hyvin VIP-kokeissaan, päinvastoin: poika oli juuri ja juuri päässyt läpi hyväksytyillä arvosanoilla kaikista kokeistaan. "Onneks nyt on vähän rennompi vuosi edessä, pystyy keskittymään huispaukseen." Milo hymyili sanojensa päätteeksi professorille, koska ei ollut stressaavaa tyyppiä vaan uskoi huispauksen ottavan tuulta allensa.

Milo avasi lopuksi uudestaan kirjan ja selasi sen ensimmäiselle sivulle, johon oli kirjoitettu jonkinlaista johdantoa. Kirja oli pitkä, mutta professori oli sanonut sitä suhteellisen helppolukuiseksi. "Oon muuten koittanut professori Norwoodin antamilla ohjeilla harjoitella vähän jotakin. Tuntuu että se on ehkä voinut toimia, se harjoittelu siis."
Stubbari
Stubbari
Professori
Professori

Viestien lukumäärä : 219
Join date : 05.09.2020
Ikä : 20

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Ikkuna sieluun Empty Vs: Ikkuna sieluun

Viesti kirjoittaja Belladed 22.02.21 16:15

Milon tutkiessa hetken aikaa kirjaa, Athena kuunteli toista hiljaa nyökytellen. Vaikka Milo vaikuttikin hieman hermostuneelta, noita hymähti hiljaa myöntyvään sävyyn toisen kertomuksille. "Mukava kuulla, että professori Norwood on vielä auttanut sinua", Athena vastasi ja hörppäsi jäähtyneestä teemukista varovasti itselleen juotavaa. "Ja hyvä kuulla, jos VIP-kokeet menivät hyvin. Nyt tosiaan pystyy vähän hellittämään, ja pelaamaan huispaustakin", Athena jatkoi hymyillen. Sitten Athena huokaisi varovasti, hymy muuttuen ilkikuriseksi virneeksi. "Aloitellaan sitten."

Athena kulautti lisää teetä kitaansa ennen kun nousi ylös. Nainen otti jadenvihreän kaavun alta yhdeksän tuumaisen lehmussauvansa esille jonka jälkeen kääntyi paremmin sohvalla istuvan nuoren miehen puoleen. Athena nosti keveästi leukaansa ja tarkkaili Milon auraa joka loisti sateenkaaren eri väreissä. Naisen pistävän vihreät silmät siristyivät keveästi hänen keskittyessä tehtävään. Nyt hänen täytyi vain miettiä, kuinka syvälle hän yrittäisi ensimmäisellä kerralla päästä Milon mielessä. 

Athena ei sinänsä tuntenut Miloa kovinkaan hyvin. Milo oli kuitenkin Rohkelikon tuvasta, jolloin heidän kohtaamiset olivat olleet lyhyitä. Ja usein ne jollain tapaa liittyivät Athenan oman tuvan oppilaisiin, joista ainakin yhdestä Milo välitti vielä muutama kuukausi sitten. Nuorten rakkauselämä oli täysin vieras konsepti noidalle, joka ei koskaan ollut tuntenut rakkautta ketään kohtaan. Oli hän yrittänyt, tavalla tai toisella, mutta jokainen yritys oli päätynyt surulliseen todellisuuteen. Athena oli kykenemätön, vaikka salaa halusi tietää, miltä rakkaus tuntui. Oliko se oikeasti niin tajunnanräjäyttävä tunne, että se tuntui jokaisessa ytimessä ja mielen uumenissa  niinkuin hän oli kerran, vahingossa näyn kautta tuntenut. Mutta Athena ei kuitenkaan halunnut tunkeilla liikaa Milon mieleen; hän tiesi itse omasta takaa, kuinka nuorena ajatukset ja tunteet vetivät mukanaan. Ja ne tuntuivat silloin niin suurilta totuuksilta, vaikka loppujen lopuksi maailma oli paljon enemmän anteeksiantavaisempi. 

"Oletko valmiina?" Athena kysyi Milolta ja hymyili keveästi kannustavaan sävyyn. Okklumeus ei ollut helpoimmasta päästä olevaa taikaa, jolloin jonkunlainen valmistautuminen olisi hyvästä. Nainen odotti hetken, pienen tovin ennen kun osoitti sauvallaan kohti Milon kasvoja. Sitten Athena sanoi rauhallisesti loitsun, sukeltaen Milon mieleen, aivojen syövereihin. Hän halusi tietää, mitä Milolle oikeasti kuului. "Okklumeus."
Belladed
Belladed
Luihuisten tuvanjohtaja
Luihuisten tuvanjohtaja

Viestien lukumäärä : 349
Join date : 27.08.2020
Ikä : 26

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Ikkuna sieluun Empty Vs: Ikkuna sieluun

Viesti kirjoittaja Stubbari 28.02.21 13:54

Nithercott oli laskenut kirjan viereisellensä paikalle sohvalla ja otti käsiinsä teekupposen. Professorin tavoin poikakin otti hörpyn lämpimästä teestä, jonka makua Milo ei osannut yhdistää mihinkään aikaisemmin juomaansa. Eikä se ollut yllätys: poika oli ymmärtänyt professori Devinen tarjoavan teetä jokaiselle, joka hänen kansliassaan kävi, jonka täytyi tarkoittaa, että varastot olisivat täynnä erilaisia teelaatuja.

Kun professori Devine nousi seisomaan, Milo siirsi teekupposen takaisin pikkupöydälle ja otti parempaa asentoa sohvalla. Kuparitukka nyökkäsi professorille ymmärtämisen merkiksi ja koitti alkaa valmistautumaan professorin lukitiliksen Norwoodin antamien ohjeiden mukaisesti. Onnistuakseen torjumaan kyseisen loitsun, Milon täytyisi tyhjentää mielensä tunteista - tai enemmänkin hallita niitä, niinkuin Norwood oli opettanut. Milo ei kuitenkaan ollut täysin varma, tuottaisiko joululomalla harjoittelu tulosta, ja onnistuisiko hän torjumaan Devinen mielenluennan. Nithercott oli kuitenkin siitä varma, että hän edistyisi viimeiseen okklumeus-tuntiin verrattuna, edes jollakin tavalla. Lopulta Milo nyökkäsi Devinelle merkiksi siitä, että olisi valmis.

Milon vihreät silmät tuijottivat edessä seisovan naisen pitelemän taikasauvan kärkeä, ja kun Devine lausui loitsun taikasanat ääneen, Milo tunsi heti loitsun ottavan vaikutusta. Näkymöttämän säikeen osuttua Milo tunsi pääkoppansa kiristyvän, aivan kuin pojan pään sisällä ajatustensa seassa olisi ollut jokin ulkopuolinen olio. Tämä ulkopuolinen tekijä tuntui kaivelevan Milon päästä muistoja, joka esiintyi lähinnä päänsärkynä sekä sekavuuden tunteena, kun ajatukset pojan päässä liitelivät edestakaisin yhtä nopeasti kuin Milo luudan päällä, kaato kädessään.

Joululoman aikana tehdyt harjoitteet tuottivat kuitenkin tulosta, sillä poika onnistui alkeellisesti kontrolloimaan omia tunteitaan: Devine ei pääsisi käsiksi noin vain syvimpiin ja tunnerikkaisiin muistoihin, vaan hän pystyisi lähinnä näkemään vain "vähemmän tärkeitä" sekä satunnaisia tapahtumia ja ajatuksia, jotka liittyivät koulunkäyntiin, huispaukseen sekä satunnaisiin tapaamisiin esimerkiksi koulun käytävillä. Ulkopuolisen olion painostus pään sisällä kuitenkin osoittautui haastavaksi, ja päänsäryn sekä sekavuuden tunteen takia loppua kohden Milon ote tunteistaan alkoi luisumaan.
Stubbari
Stubbari
Professori
Professori

Viestien lukumäärä : 219
Join date : 05.09.2020
Ikä : 20

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Ikkuna sieluun Empty Vs: Ikkuna sieluun

Viesti kirjoittaja Belladed 28.02.21 19:16

Athena vetäisi henkeä rauhallisesti päästessään Milon ajatuksien maailmaan samalla kun hänen pupillinsa ensin pienenivät kunnes laajenivat takaisin normaalin kokoisiksi. Milon harjoittelusta oli selkeästi ollut hyötyä, sillä nainen hymisi tyytyväisenä hiljaa. Athena kurtisti keskittyessään kulmiaan tuntiessaan kuinka pystyi vain hipomaan Milon päällimmäisiä tunteita ja ajatuksia. Athena tunsi kuinka Milon kupariset hiukset heiluivat tuulen mukana nuorukaisen lentäessä luudalla huispausharjoituksissa, kuinka kylmä viima tuntui hänen arpisia kasvoja vasten. Mutta noita kiristi otettaan, painaen leukaansa pistävän vihreiden silmien suorastaan vaatien, että Milon mielenhallinta muuttuisi hauraammaksi. 

Athena kuin pääsikin Milon antaman kuplan läpi, kupla säreillen lasin lailla. Athena tunkeutui Milon synkkiin, vahvoihin ajatuksiin. Tunteisiin, niihin suurimpiin ja voimakkaisiin jotka Milo hahmotti muistoina, polaroideina. Noita armottomasti kaiveli Milon mielen saloja, oppien nuoresta miehestä hetki hetkeltä jotain uutta.

Vaikka Athena oli vain hetken, noin parin minuutin ajan tutkinut Milon ajatuksia, tunteita, se varmasti tuntui Milo Nithercottin mielessä ja tunteissa ikuisuudelta. Niinpä Athena havahtui omasta otteestaan ja taika hellitti naisen käden lopettaessa kurkottamisen ajatuksissaan. "Levähdystauko. Miten voit?" Athena kysyi lopulta, laskien hetkeksi sauvansa pitäen siitä edelleen tiukasti kiinni. Nuorukainen ansaitsi pienen hengähdystauon.
Belladed
Belladed
Luihuisten tuvanjohtaja
Luihuisten tuvanjohtaja

Viestien lukumäärä : 349
Join date : 27.08.2020
Ikä : 26

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Ikkuna sieluun Empty Vs: Ikkuna sieluun

Viesti kirjoittaja Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa