[TYLYPAHKA]
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.

Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan

Siirry alas

Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan Empty Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan

Viesti kirjoittaja P.B. 05.03.21 12:50

Tylypahka - Lontoo - Kansainvälisen Velhourheiluliiton Huispausleiri Nuorille Velhoille ja Noidille, 2021

Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan 75e5d9e708d379b0b5c5dec67f4c68f9Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan Quidditch-world-cup-tents
P.B.
P.B.
Rohkelikko
Rohkelikko

Viestien lukumäärä : 48
Join date : 16.09.2020
Ikä : 22

Näytä käyttäjän tiedot

Aileen and Stubbari like this post

Takaisin alkuun Siirry alas

Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan Empty Tom Raleigh I

Viesti kirjoittaja P.B. 05.03.21 13:20

Tätä auringonnousua olikin jo odotettu. Toisaalta sen saapumisesta oli koitunut kaikenlaista vaivaa. Öisin Tom olisi halunnut nukkua kuin tukki, jotta hän jaksaisi tuona tärkeänä päivänä painaa täysillä etelään ja aina Ranskaan asti, mutta nukkumisesta ei oikein tahtonut tulla mitään. Yömyöhään asti hän mietti, mitä hänen pitäisi ottaa mukaan, mitä hän aikoisi tehdä, mitä tuolla luvatussa maassa oikeastaan edes odotti.

Hän olisi mieluummin nähnyt siitä unta. Silloin hän voisi levätä rauhassa ja haaveilla huispausleiristä samaan aikaan. Mutta ei hän nähnyt. Pojan mielikuvitus tuntui pyörivän niin suurilla kierroksilla, että hän vain pyöri levottomasti kyljeltä kyljelle ja toisinaan tuijotti makuusalin sysimustaa kattoa silmät seisaallaan, kun häntä ei nukuttanut lainkaan.

Unenpuutteesta huolimatta Tom oli tuona tärkeänä aamuna ensimmäisten joukossa jalkeilla. Eihän hän ollut yön aikana saanut silmänräpäystäkään unta, joten hän oli edelleen yhtä tohkeissaan kuin hän oli ollut hiljaisuuden laskeuduttua Rohkelikkotorniin. Hänellä oli luudanvarsi. Hänellä oli pakkuuloitsulla useampaan kertaan noiduttu matka-arkku. Sen kansi oli juuri ja juuri sulkeutunut. Yksi sukka pilkisti välistä, mutta Tom ei viitsinyt avata lukkoa enää. Koko kehnosti pakattu sisältö olisi vain purkautunut pitkin huonetta.

Varmistuttuaan siitä, että hän oli ehdottomasti valmis, hän lähti laskeutumaan tornin yläosiin vieviä kierreportaita alas oleskeluhuoneeseen ja sitä kautta pihalle. Retkelle ilmoittautuneiden oppilastovereiden kanssa hänellä oli reilusti aikaa jakaa tunnelmia kävelymatkan aikana. Itse itseään kiskovia vaunuja ei tohdittu ottaa käyttöön muutaman huispaajan kuskaamiseen, toisin kuin silloin, kun koko koulu täyttyi tai tyhjeni oppilaista. Tom oli ehdottanut retken vetäjille luudilla matkustamista, mutta sen he olivat kieltäneet. Taisivat käsittää, että Tom tarkoitti luudilla lentämistä Lontooseen, joka sekin olisi ollut varsin menevä vaihtoehto, vaikka Tylypahkan juna-asemaahan hän oli vain tarkoittanut. "Logistinen katastrofi", joku professori oli naurahtanut, mutta Tom ei tarkalleen ymmärtänyt, mitä kumpikaan sana tarkoitti.

Terveillä jaloillahan tuokin matka taittui, ja huispauksesta kuohutessa sekin kävi rattoisasti. Tom nousi kirkuvanpunaisen junan vaunuun, nosti arkkunsa matkatavarasäiliöön ja valtasi joukkuetovereidensa kanssa itselleen vaunuosaston. Vaikka pikajuna oli tällä kertaa huomattavasti lyhyempi verrattuna lukukausien välisiin reissuihin, silti Tomista tuntui, että osastoissa oli enemmän valinnanvaraa. Tylypahkan pikajuna tuntui kerrankin avaralta ja tervetulleelta, ikään kuin hän olisi ollut kotona.
P.B.
P.B.
Rohkelikko
Rohkelikko

Viestien lukumäärä : 48
Join date : 16.09.2020
Ikä : 22

Näytä käyttäjän tiedot

Eyon and Stubbari like this post

Takaisin alkuun Siirry alas

Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan Empty Milo Nithercott I

Viesti kirjoittaja Stubbari 05.03.21 23:36

Toisin kuin moni muu aamulla huispausleirille lähtevä Tylypahkan velho tai noita, Milo Nithercott oli nukkunut koko yön kuin tukki. Hän oli nukahtanut heti, kun oli päänsä tyynyllensä laskenut ja hänet oli revitty ylös sängystään viimeisten joukossa, silmät yhä vinossa kuin syöjättärellä häikäisevien valojen takia. Edellisiltana pakkuu-loitsulla valmisteltu matka-arkku oli edelleen Milon sängyn alla, ja vaikka poika oli raksi ruutuun -tyylillä merkannut jokaisen tarvitsemansa tavaran huispausvermeistä hammasharjaan, tuntui edelleen ihan siltä, kuin jotakin olisi unohtunut.

Kun Rohkelikkojen aamupalallesiirtymisaika koitti, valui Milo tuvan massan seassa ensin rohkelikkopoikien tornista oleskeluhuoneeseen ja sieltä Suureen saliin. Toisin kuin monilla muilla tuvan noidilla ja velhoilla, huispaajat astelivat Suureen saliin löysine kravatteineen symbolisena voittona siitä, että he olivat lähtemässä jonnekkin muualle kiven sisästä, jota myös Tylypahkan taikakouluksi kutsuttiin. Normaalina kouluaamuna happamia katseita vaihdettaisiin vain tupien välillä, mutta nyt niitä vaihdettiin myös oman tuvan täpötäydeksi katetun pöydän äärellä.

Kun koulun kellot viimein löivät oppitunnit alkaneiksi, oli Milo Nithercott tehnyt velvollisuutensa yhdessä Tom Raleighin kanssa, eli kerännyt Rohkelikkojen tuvasta oleskelutilaan kaikki ne, jotka leirille lähtisivät. Nämä olivat niitä paheita, joita rinnassa pidettävän hopeisen pinssin mukana tuli. Lopulta huispaajat matka-arkkuineen löysivät tiensä kivetylle pihamaalle, jossa hoidettiin viimeiset nimenhuudot neljän tuvan kesken ennen koululta jalkautumista.

Matka taittui varsin nopeasti jalan, vaikka yleensä reitti koululta juna-asemalle kuljettiin aina kärryillä, joita vetivät tummanpuhuvat ja luisevat thestraalit. Se, miksi hän näki nämä selkäpiitä karmivat olennot toisin kuin monet muut, oli Milon epäonni. Kun lopulta oppilasjoukko oli kävellen saavuttanut kirkkaanpunaisen junan Tylypahkan asemalla, nousivat oppilaat sen kyytiin. Nithercott suuntasi huispausjoukkueensa kapteenin kanssa valtaamaan parhaimmalta näyttävän loossin junavaunun keskeltä, koko Rohkelikon huispausjoukkue loossiin ahtautuen.
Stubbari
Stubbari
Professori
Professori

Viestien lukumäärä : 246
Join date : 05.09.2020
Ikä : 20

Näytä käyttäjän tiedot

Eyon and P.B. like this post

Takaisin alkuun Siirry alas

Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan Empty Vs: Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan

Viesti kirjoittaja Eyon 06.03.21 11:34

Maya Stewart ei nukkunut silmänräpäystäkään kuluvana yönä. Hänen ajatuksensa olivat pyörineet pitkälti matkassa Ranskaan, jonne Tylypahkan pikajuna kuljettaisi hänet sekä joukon muita oppilastovereita huomenna alkavalle huispausleirille. Maya ei ollut ikinä ennen osallistunut tämänkaltaiseen tapahtumaan, vaikkakin oli kyllä kuullut sellaisia järjestettävän. Oppilaita eri kansakunnista saapuisi leirille myös muualta, olisi jännittävää päästä tutustumaan kansainvälisellä matkalla uusiin ihmisiin. Ehkä reissulla syntyisi myös elinikäisiä ystävyyssuhteita, vai oliko tytön turha edes lähteä haaveilemaan moisesta? Nuoren rohkelikkotytön onneksi hän ei lähtisi matkaan kuitenkaan täysin ventovieraassa seurassa, joten mikäli uusia ystävyyssuhteita ei syntyisikään matkalla, pystyisi Maya ehkä vahvistamaan jo olemassaolevia kaverisuhteitaan muiden matkaanlähtijöiden kanssa.

Illan hämärtyessä Maya oli pakannut ja purkanut matkalaukkunsa uudestaan lähemmäs kymmenen kertaa. Monta kertaa hän oli todennut, ettei välttämättä tarvinnut mukaansa viittä eri vaatekertaa. Teini-iän kynnyksellä oleva tyttö oli hiljattain alkanut kiinnittämään enemmän huomiota omaan ulkonäköösä, joten lapsenomaiset vaatteet villapaitoineen, joihin oli printattu hymyilevien kissojen iloisia naamoja saivat jäädä tyttöjen makuusaliin vaatteille tarkoitettuun arkkuun pohjimmaiseksi. Eihän Maya nyt halunnut nolata itseään kansainvälisellä hispausleirillä kaikkien edessä. Noiden kissapaitojen sijaan mukaan valikoitui neutraaleja, yksinkertaisia vaatteita sekä tietenkin kaikki välttämättömimmät huispausvarusteet.

Maatessaan lopulta puolenyön jälkeen kerrossängyn alimmassa punkassa pohti Maya matkan tarkoitusta tosissaan. Tämä olisi hyvä tilaisuus näyttää oma osaaminen huispausmarkkinoilla, mikäli mieli päästä huomioiduksi kansainvälisesti. Leirillä olisi kuitenkin edelleen satoja muitakin nuoria, joiden halu tulla huomioiduiksi olisi yhtä kova, kuin Mayalla itsellään. Paikoista pitäisi taistella, eikä Maya ollut tottunut luovuttamaan, mutta toistaiseksi Rohkelikkojen makuusalissa maatessaan hänen ei tarvitsisi vielä keskittyä siihen kohtaan matkaa. Tuntien madellessa eteenpäin, nukahti tyttö lopulta toviksi, heräten seuraavan kerran unenpöppöröisenä ennen aamiaisaikaa.

Suuressa salissa oli paikalla muitakin aamutuimaan, kun Maya suorastaan kiisi massiivisista ovista sisälle hiukset hätäiselle ponihännälle kietaistuna oman tupapöytänsä ääreen. Hän oli pukeutunut rennosti farkkuihin sekä neulepaitaan, sillä tänään koulupukua ei tarvittaisi, olihan hän lähdössä Ranskaan! Nopeasti Maya kasasi itselleen täyttävän voileivän, nauttien sen kanssa lasillisen kylmää kurpitsamehua ja suuntasi lopulta tiensä kohti Kivetettyä pihamaata, josta lähtö kohti Tylyahon asemaa tulisi tapahtumaan. Nimenhuudossa viimeistään kivi vierähti alas sydämeltä, kun tytön nimi ilmoitettiin muiden leirille lähtijöiden joukossa; häne ilmoittatumisensa olis siis mennyt läpi.

Matkansa Tylyahon asemalle Maya taittoi jalan, ja laiturille päästessään tyttö nousi verkkaisesti pikajunan kyytiin ikään kuin peläten, että se jättäisi hänet asemalle. Rohkelikkotyttö kierteli tovin pitkin junan käytäviä, kunnes löysi yhdestä loossista tuttuja ihmisiä; Milo ja Tom olivat ahtautuneet melkein täpötäyteen junavaunuun muiden kanssa. Varovasti Maya raotti vaunun ovea, heilauttaen kättään tervehdykseksi tupatovereilleen ja kajautti ilmoille sanat: "Huomenta kaikki!"
Eyon
Eyon
Rehtori
Rehtori

Viestien lukumäärä : 30
Join date : 27.08.2020
Ikä : 29
Paikkakunta : Pori

Näytä käyttäjän tiedot https://tylypahka.net

Stubbari and P.B. like this post

Takaisin alkuun Siirry alas

Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan Empty Queenie Ellis I

Viesti kirjoittaja Aileen 14.03.21 16:06

Professori Ellis oli pätevä professori, hän tunsi huispauksen salat eikä naisen loihdintakyvyissäkään ollut moitittavaa. Harmi, ettei Queenie ollut tullut Tylypahkaan palosta opettamista kohtaan, joskin sydämensä kutsumana yhtäkaikki. Kiven sisästä lähteminen tuntui toisaalta vapauttavalta. Queenie oli elänyt ja hengittänyt huispausta niin kaukan kuin muisti. Silti, lähteminen linnasta oli viimeisiä asioita, joita Q nyt tahtoi tehdä. Silti, mentävä oli.

Nainen venytteli raukeasti ja suukotti mustaa hiuspehkoa kömpiessään ylös kukonlaulun aikaan. Laukkunsa nainen oli pakannut jo etukäteen ja lähettänyt kotitonttujen kantamana valmiiksi asemalle. Queenie ei arastellut käyttää apuvoimia - eikä varsinkaan silloin kun huushollissa oli useampi kuin yksi kontitonttu! Nehän menisivät vallan haaskuulle, mikäli askareita ei keskittäisi jatkuvasti lisää. Nainen oli valikoinut vaatteensa tarkasti, sporttista ja rentoa. Sporttista tilaisuuden luonteen taki ja rentoa, jotta vatsan pyöristynyt kumpu ei erottuisi. Piilotettavaa ei ollut vielä paljoa ja nopea vilkaisu peiliin sai naisen laskemaan matkaviittansa olaltaan - mitä turhia, liian suuri Harjupään Harakoiden pelaajacollege teki temppunsa.

Queenie oli ensimmäisten joukossa suuressa salissa. Nainen nautti aamupalastaan, eikä halunnut ahmaista sitä kiireessä. Pitkän aamupalan nauttiminen tarkoitti kuitenkin aiempaa herätystä, jotta naiselle jäisi aikaa kaitsea neljän tuvan huispaajat ja pommiin nukkuneet oppilaat ajoissa junaan. Paahtoleipäänsä voidellessan nainen piirteli jo mielessään kannustus/sääntöpuheensa raameja. Leirillä olisi varmasti hänen tuttuja kollegoitaan eikä hän haluaisi näyttäytyä huonona professorina.

__
CITRON Knox (edittaan myöhemmin tänään)
Aileen
Aileen
Professori
Professori

Viestien lukumäärä : 188
Join date : 03.09.2020

Näytä käyttäjän tiedot

Eyon likes this post

Takaisin alkuun Siirry alas

Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan Empty Tom Raleigh II

Viesti kirjoittaja P.B. 25.03.21 19:25

"Ja sen takia täytyy kattoo tarkkaan, millaisia luutia ne ulkomaalaiset käyttää. Ne duunaa ne ihan eri matskuista kuin mitä meillä täällä on. On niitä samojakin, mutta kelaa nyt vaikka jotain Meksikoa. Ei siellä muuta kasvakaan kun kaktuksia," Tom selitti loossinsa väelle suurella, peräti huvittavalla vakavuudella, vaikka poika oli sanoissaan aivan tosissaan. Rankka spekulointi siitä, mitä tuolla leirillä pitäisi tehdä ja mitä pitäisi odottaa oli jatkunut linnasta asti, ja Tom oli valmis jatkamaan sitä aina Vannesiin saakka. Hän saattaisi kyllästyttää muut kyyneliin asti lennokkaalla pulinallaan, ja vaikka Tom tavallaan oli tästä tietoinen, ei hän antanut sellaisen häiritä. Joku saisi ihan vapaasti motata häntä kuonoon ja käskeä olemaan viiden minuutin ajan ihan vaiti, jos riitti kanttia ja halua siihen.

Puheenaihe sentään sai hetkeksi vaihtua, kun loossin liukuovi avautui Maya Stewartille. "Moi Maya. Hei," Tom piti hetken hengähdystauon tehdessään tilaa uudelle istumapaikalle. "Onhan sulla oma nuija mukana? Mä en luota sekuntiakaan sellaisiin mitä ne sieltä antaa. Joku patonkiposki niitä kuitenkin siellä kopeloi. Ja Milo," Tomin vihertävät silmät leiskahtivat kuparihiuksiseen poikaan. "Meidän pitää harjotella sitä lumouksenpaljastusloitsua luutiin joka aamu. Ja pitää ne luudat jossain lukkojen takana. Semmoisten lukkojen joita ei saa avattua. Mutta silleen että me saadaan ne auki," Tom puhui surutta omia sanojaan vastaan, ja mikäli hän ei osannut paljastaa lumouksia, hän ainakin osasi paljastaa sen, ettei taikuuden vastuullinen soveltaminen käytännön tilanteisiin ollut hänen vahvuutensa.

Jostakin kaukaa vaunuosaston puheensorinan ylitse kuului vaimea vihellys, kun punainen pikajuna sylkäisi paksun savupilven ilmoille ja polkaisi itsensä liikkeelle. Kiihdyttäessään hitaasti kohti skotlantilaista nummimaisemaa ei Tom ollut edes huomaavinaan, että he olivat lähteneet liikkeelle. Oli kuin veturin ja kiskojen välillä ei olisi ollut kitkaa ollenkaan. Ihan kuin hän olisi ollut hitaasti ja äänettömästi leijuvassa avaruusaluksessa, joka vain näyttäytyi junana hämätäkseen jästien silmiä.
P.B.
P.B.
Rohkelikko
Rohkelikko

Viestien lukumäärä : 48
Join date : 16.09.2020
Ikä : 22

Näytä käyttäjän tiedot

Eyon likes this post

Takaisin alkuun Siirry alas

Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan Empty Vs: Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan

Viesti kirjoittaja Stubbari 28.03.21 21:57

Tylypahkan punamusta pikajuna seisoi paikoillaan loistossaan Tylypahkan viereisellä asemalla valmiina lähtöön, odottaen jokaiselle Tylypahkassa opiskelevalle tuttua vihellyksen ääntä. Toisin kuin aina kesän tai joulun jälkeen, nyt punainen juna koostui vain valkoista savua tupruttavasta veturista, sen perässä olevasta hiilivaunusta sekä yhdestä matkustajille tarkoitetusta vaunusta. Eikä kulunutkaan kauaa, kun vähän vajaa kolme tusinaa huispaajaa sekä professoria täyttivät vaunun loossit.

Loossien ovet eivät olleet ehtineet mennä edes kiinni, kun Rohkelikon huispausjoukkueen kapteenin tuttu puheensorina kantautui käytävälle. Keskustelu huispauksesta oli jatkunut taukoamatta koulun pihamaalta junalle, ja tätä menoa junan hulina ei tulisi laantumaan ennen Lontoota. Nithercottilla ainakin olisi paljon puhuttavaa kaikesta, strategioista ja pelityyleistä paskanjauhantaan.

"En oo kyllä ennen kuullut kaktuksisista luudista, piikit perseessä olis varmaan tosi kiva pelata. Kelaa, että venäläiset huispaa vittu puiden päällä. Mutta oot ihan oikeessa. Tai puista en tiedä, mut ainakin meiän pitää kattoa millä malleilla ne lentää. Mä kuulin kaverilta, että Durmstrang olis antanut Tulisalamat tätä leiriä varten. Onneks multa löytyy omasta takaa." Samalla Milo nousi seisomaan mairealla hymy naamallaan ja taputti penkkien yläpuolelle asetettua kiiltävänruskeaa luutaansa, jonka kylkeen oli kaiverrettuna Nathan Nithercott. "Aattelitsä nukkua luuta sun tyynyn alla, Tom? Mä kelasin et säilytetään luudat vaan meiän teltassa. Tai katotaan mihin meiän teltta kasataan, jos meiän viereen tulee jotain pellejä niin lukitaan pois vaan." Milo naurahti pienesti huispauskapteeninsa ehdotukselle, mutta hetken mietittyään saattoi oikeasti harkita lukitsevansa luutansa komeroon, jos tilanne sitä vaati.

"Nytkun tuli puheeks, niin ne Durmstrangilaiset on kuulemma hiton isoja körmyjä. Niitten yks lyöjäkin on joku kaksmetrinen partasuu, kuulemma joku tuleva huispausstara. En ihmettelis, jos kaikki niistä olis jotain puolijätin kokosia. Ehkä vitutus vanhentaa, kun ne on jossain lumen keskellä kolkossa linnassa. Pärjäätteks te varmasti, Citron ja Maya?" Milo virnuili leikkisästi kaksikolle loossissa. Poika pohti, että ensimmäisenä iltana, kunhan teltat oltaisiin kasattu, pitäisi muiden joukkueiden teltoilla käydä vaihtamassa vähän sanoja, tai vähintäänkin piipahtaa.

Kun vihdoin pikajunan ikkunoista näkyvät maisemat vaihtuivat maaseuduista Lontoon laitamiin, Nithercott olikin yllättäen nukahtanut pää ikkunaa vasten, suu pienesti ammollaan kuin kultakalalla. Reissu oli tuntunut pitkältä, varsinkin kun suuremmista kyydityksistä poiketen tällä kertaa karkkeja ja juomisia ei oltu myyty. Juttua oli kuitenkin lentänyt liki koko matkan ajan, vaikka sen loppusuoralla itse kukin oli alkanut torkkumaan huonojen yöunien takia.
Stubbari
Stubbari
Professori
Professori

Viestien lukumäärä : 246
Join date : 05.09.2020
Ikä : 20

Näytä käyttäjän tiedot

Eyon likes this post

Takaisin alkuun Siirry alas

Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan Empty Vs: Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan

Viesti kirjoittaja Eyon 02.04.21 10:24

Tomin innokas pälätys oli kuulunut kieltämättä pitkälle pikajunan käytävälle saakka, jonka ansiosta Mayan ei ollut tarvinnut kauaa metsästää oikeaa loosia löytääkseen joukkue sekä tupatoverinsa. Teinityttö raahasi perässään paksusti pakattua matka-arkkua, kannatellen puolestaan toisessa kädessään huolellisesti pakattua luudanvartta sekä henkilökohtaista ryhmymailaansa, jonka kahvaan oli kirjailtu tytön etunimen sekä sukunimen ensimmäiset kirjaimet kullanhohtoisilla kaunokirjaimilla. Loosin oven avattuaan ja muita tervehdittyään, siirtyi Maya Tomin hänelle tilaa tehtyään ensin sullomaan matka-arkkuaan penkkien yläpuolella oleville lavereille, joissa tuntui olevan ahdasta jo muiden ennätettyä paikalle tavaroineen ennen häntä.

Mayan vielä asetellessa viimeisenä luudanvarttaan matka-arkkunsa päälle, havahtui hän Tomin ilmoille heittämään kysymykseen omasta ryhmymailasta. "Totta kai on, Tom. Otin varmuuden vuoksi mukaan vielä varamailan, jos tälle sattuu tapahtumaan jotain", Maya vastasi ja pyöräytti ryhmymailaansa ympäri oikeassa kädessään. "Aloin kanssa miettiä, että en tosiaan halua pelata millään kisaorganisaation sponsoroimalla pilipalimailalla, koska niiden toimivuudesta ei ikinä voi mennä takuuseen", hän jatkoi ja istuutui lopulta alas Tomin viereen vapautuneelle paikalle.

Ruskeahiuksinen tyttö katseli joukkuetovereitaan ja keskittyi kuuntelemaan ilmassa vireilevää keskustelua luudanvarsien vartioimisesta, niiden suojelemisesta ja jopa siitä, että he voisivat kukin nukkua peliväline tyynyjensä alla varmistaakseen, ettei kukaan kilpakumppaneista pääsisi sabotoimaan leirin aikana koko urheilulajin tärkeimpiä kisavälineitä. Maya hymähti ajatukselle ja haraisi sotkuista nutturaansa, kunnes keskustelun edetessä havahtui myös Milon esittämään kysymykseen Durmstrangilaisia körmyjä vastaan pelaamisesta.

"Oon treenannut ahkerasti tätä matkaa varten", Maya aloitti vastauksensa ja väläytti nuorukaiselle hyväntahtoisen hymyn. "Me lähdetään voittamaan tää turnaus, eikä yksikään Durmstrangilainen körmy pääse ainakaan mun ihoni alle. Tavoite on syöstä ne alas luudiltaan ja varmistaa, että teidän ansiosta sitten maalisalko helähtää ja pisteet ropisee meille", tyttö tähdensi ja taputti kevyesti ryhmymailaansa sylissään.

Pikajunan lopulta nytkähdettyä liikkeelle ja maisemien vaihtuessa tutusta Tylyahon kylästä ensin maalaishenkiseksi, alkoi huonosti edellisen yön nukkunutta Mayaa väsyttämään. Hän nojasi päänsä loosin penkin selkänojaa vasten, halaillen ryhmymailaansa päiväunien ajan käsiensä välissä. Mayan unessa käväisi huispausaiheinen teema. Siinä koko joukkue lensi henkensä edestä finaalissa, jokainen kaikkensa antaen. Tietämättään Maya hymyili hieman unissaan, aina välillä asentoaan korjaillen.
Eyon
Eyon
Rehtori
Rehtori

Viestien lukumäärä : 30
Join date : 27.08.2020
Ikä : 29
Paikkakunta : Pori

Näytä käyttäjän tiedot https://tylypahka.net

P.B. likes this post

Takaisin alkuun Siirry alas

Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan Empty Tom Raleigh III

Viesti kirjoittaja P.B. 17.04.21 22:51

Tom nyökkäili myöntyvästi joukkuetovereiden vakuutuksille ja muisti täydentää saarnauksia omilla epämääräisillä lisäyksillään. "Jees. Totta kai. Älä muuta sano. Timanttii." Durmstrangin kaapeista hän tuntui olevan eri mieltä. "Luuletsä kundi oikeesti että jossain periferiassa asuminen karaistaa niistä jotakin goljatteja? Ne voi tulla ihan ite tsekkaamaan miten meitsi pamauttaa. Tai Maya, tai Citron. Ihan sama mulle. Se on kuulkaa tahdosta kiinni eikä mistään lihasmassasta," hän selitti uhmakkaasti, kuin olisi varttunut East Endin kaduilla lätsä päässä ja nyrkkirauta rystysissä. Tosiasiassahan Tom Raleigh'n luonne oli hyvin kaukana lontoolaisesta katu-uskottavuudesta. Hänen asenteensa saattoi olla kyseenomaiseen ympäristöön sopiva, mutta kaikki muu pojassa kirkui maaseudulla kasvamisen tuottamaa säädyllisyyttä.

Hän ei ollut edes huomaavinaan sitä, että pikajuna oli syöksynyt Iso-Britannian halki, tai sitä, että Maya oli onnistunut nukahtamaan sievä hymy huulillaan. Punainen veturi liukui muulta Lontoolta salatulle asemalle, päästi korvia huumaavan vihellyksen ja sylkäisi piipustaan sellaisen määrän savua, että se oli verhota koko lokomotiivin kalpeaan sumuun. "Meidän pysäkki," Tom huomautti loossin väelle, nousi ylös, oli kumauttaa siiliksi ajetun päänsä kattoon, - missä vaiheessa hän oli kasvanut niin, ettei enää mahtunut vaunuosastoon? - ja kiirehti käytävää pitkin uloskäynnille.

Noustuaan junasta hän vilkuili ympärilleen ja haisteli tuttua savun ja aseman steriilin ei-minkään tuoksua, kuunteli väenpaljouden tuottamaa ääntä ja raahasi matka-arkkua perässään. Tom etsi katseellaan leirille lähtijöiden ohjaajaa, jota ei ollut erityisen vaikea havaita. Professori Ellis huuteli ja heilutti kädessään osallistujien listaa, houkutellen kaikkia luokseen. Sinne siis. Koulun logistiset päätökset eivät olleet Tomin heiniä, vaikka hän olisi mielellään halunnutkin tietää etukäteen, mistä porttiavaimet tai luudanvarret tai muut vastaavat löytyisivät, joilla Englannin kanava ylitettäisiin. Hormipulveria hän ei tohtinut odottaa. Hän odotti telttoja ja mutaa keskellä ei mitään, josta Taikaministeriön verkkoon kytkemiä hormeja oli ihan turha etsiä.


Viimeinen muokkaaja, P.B. pvm 19.04.21 23:31, muokattu 1 kertaa
P.B.
P.B.
Rohkelikko
Rohkelikko

Viestien lukumäärä : 48
Join date : 16.09.2020
Ikä : 22

Näytä käyttäjän tiedot

Takaisin alkuun Siirry alas

Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan Empty Vs: Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan

Viesti kirjoittaja Stubbari 19.04.21 22:56

Kuparihiuksinen ikkunapaikalla istuva jahtaaja heräsi horroksestaan viimeistään silloin, kun punamusta pikajuna päästi ilmoille korkeaäänisen vihellyksen. Punainen juna oli pysähtynyt King's Crossin asemalle, jästeiltä taikavoimin piilotettuun laituriin, joka nyt täyttyi junan tupruttamasta valkoisesta savusta. Laiturin vierellä seisova trenssitakkiin pukeutunut ministeriön virkamies otti hattunsa pois päästään ja heilautteli sillä ilmaa edessään, koittaen estää savun pääsemistä silmiin tai nenään.

"Tuntupa ikuisuudelta. Mennäänköhän me porttiavaimella? Se olis varmaan loogisin vaihtoehto." Rohkelikon huispausjoukkue muiden tupien joukkueiden tavoin keräsi kimpsut ja kampsut kasaan, ja suuntasi ulos loossista käytävälle sekä sieltä avautuneiden matkustajavaunun ovien läpi ulos laiturille. Laiturilla maleksivat oppilaat suuntasivat lopulta laukkuineen ja luutineen professori Elliksensen luokse, kerääntyen professorin ympärille jälleen yhtä nopeaa nimenhuutoa varten. Kun päitä oli saman verta kuin lähdettäessä, professori Ellis sekä pari muuta matkalle lähtenyttä aikuista ryhtyivät johdattamaan oppilasjoukkiota ulos juna-asemalta. Koska niin suuri oppilasjoukko koristelluin luudanvarsin herättäisi huomiota jästeille, joutuivat joukko kävelemään heidät vastaanottaneen virkamiehen perässä eräälle pienemmälle ovelle. Lähempänä viittäkymmentä ikävuotta oleva mies kääntyi ja komensi Tylypahkan oppilaat parijonoon, jolloin nuoret velhot sekä noidat tuuppivat ja koittivat varata itselleen ensimmäisiä paikkoja parijonosta.

Sen jälkeen ovi pienempään saliin avautui, ja kattorakenteita tukevien pilareiden keskelle oltiin aseteltu saapas. Se oli tumma ja nahkainen, hieman kärsinyt maihinnousukenkä, jonka narut olivat puoleen asti saappaan vartta kiinnitettynä. Milo kuikuili edellä jonossa olevien päiden yli ja virnisti pienesti itselleen, vilkaisten taaempana olevaa Raleighia ja muita rohkelikon tiimiläisiä. "Arvasin. Aika kätsyä, että päästään suoraa täältä." Ministeriön virkamiehen antaman ohjeistuksen jälkeen, kun kaikki olivat ymmärtäneet miten porttiavainta kuuluisi käyttää, jonosta siirtyi aina kuuden oppilaan ryhmä pienempään saliin. Milo katseli vihreillä silmillään avoimen oven läpi kohti saappaan äärelle kyyristyneitä oppilaita, pojan naamalle muodostuen odottavainen ilme. Vaikka Milo oli aiemminkin nähnyt ja käyttänyt porttiavainta, oli taikatransportaatio silti aina yhtä jännää: osasyiltään siksi, että poika oli kuullut paljon halkeentumisesta.

Pian väli Milon ja oven välillä kävi pieneksi, ja jälleen seuraavat kuusi oppilasta olivat vuorossa astua sisään. Milo vilkaisi taaksensa ja nyrpisti naamaansa huomatessaan, ettei pääsisi ylittämään muiden rohkelikkojen kanssa kanaalia porttiavaimella. Sen sijaan kuparitukka asteli Korpinkynnen huispaajien kanssa sisään saliin, hymähtäen kuitenkin asian hyvälle puolelle: ehkä Milo pääsisi näkemään, kuinka Tom, Maya tai Citron laskeutuisivat takamukselleen tai vielä pahempi - naamalleen - huispausleirin nurmelle. Saliin päästyään oppilaat supisivat toisilleen jotakin ja kumartuivat saappaan ääreen, Milo tarraten saappaan varresta kiinni.

Ei kulunut aikaakaan, kun jokin veti Miloa tämän niskasta. Milo ei nähnyt enää mitään, ja tunsi tulleensa nostetuksi ilmaan, silmät erottaen ympäristöstä vain välkkyviä ja nopeasti muuttuvia värejä. Pian poika tajusikin olevansa Ranskassa sijaitsevan pellon päällä, koittaen laskeutua ilmasta nurmelle kaatumatta tavalla, jonka pojan äiti ja isoveli olivat tälle näyttäneet. Milo onnistui laskeutumaan jalat edellä nurmelle, mutta meinasi kaatua huimauksen johdosta, ennen kuin hän nojautui luutaansa vasten. Kaikki eivät olleet kuitenkaan niin onnekkaita, sillä yksi Korpinkynnen oppilaista oli lentänyt kauemmas selälleen nurmelle, vierellään auennut matkalaukku joka oli levittänyt yksittäisiä sukkia sekä t-paitoja ympäri peltoa tömähtäessään maahan. Se sai muutaman Korpinkynnen tirskahtelemaan ja Milon nauramaan, sillä eihän hän edes tuntenut kyseistä poikaa.
Stubbari
Stubbari
Professori
Professori

Viestien lukumäärä : 246
Join date : 05.09.2020
Ikä : 20

Näytä käyttäjän tiedot

Eyon likes this post

Takaisin alkuun Siirry alas

Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan Empty Vs: Jossa Tylypahkan Oppilaat Ylittävät Kanavan

Viesti kirjoittaja Sponsored content


Sponsored content


Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa