[TYLYPAHKA]
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.

Te îmbeți cu apă rece

Siirry alas

Te îmbeți cu apă rece Empty Te îmbeți cu apă rece

Viesti kirjoittaja Vanillatar 13.10.21 11:30

Dreaming big led me nowhere but here,
I have found my power not leaning,
but standing still to watch the world
twist and turn around me.

Vera Vulpe canon ja aesthetic jota nautin kirjoittaa ajoittain.

Te îmbeți cu apă rece Ce75f12311f14bae38d8617f3f396ab9c30d4fde Te îmbeți cu apă rece Fb32b5480115290ee963678fc420a7dbde32fc1a


Viimeinen muokkaaja, Vanillatar pvm 14.10.21 13:50, muokattu 1 kertaa
Vanillatar
Vanillatar
Luihuisen tuvanjohtaja
Luihuisen tuvanjohtaja

Viestien lukumäärä : 1117
Join date : 03.09.2020
Paikkakunta : kylä

Takaisin alkuun Siirry alas

Te îmbeți cu apă rece Empty Vs: Te îmbeți cu apă rece

Viesti kirjoittaja Vanillatar 13.10.21 11:31

Katettu silta kuulsi lämmintä valoa syksyiseen kylmään ilmaan. Tuuli väreili ja rapisteli pudonneita lehtiä viileillä sormillaan. Elämä valui kesän vehreistä lehdistä juuriin, jotta väri ja loisto jaksaisi nousta uudelleen kun aurinko palaisi hyväilemään lämmöllään eloa maailmaan. Syksy tuntui viimeisiltä hengenvedoilta ennenkuin luonto vaipui raskaaseen uneen. Pakkanen ja halla kiertelivät heikentyneen pulssin tunnettuaan kuin sudet sairaan hirven ympärillä. Se ei kuitenkaan poistanut luonnon kauneutta. Luonto karsi heikot ja sairaat jotta vahvemmat pysyivät elossa. Niin se oli aina toiminut ja tulisi toimimaan. Vain hölmö koittaisi sekoittaa näppinsä äitiluonnon kiertoon, vain hölmö pitäisi itsestään sellaisia mielikuvia. Halla ja pakkanen korjaisivat moisen hölmön. Hulluudeksi sitä kai voisi kutsua, pehmeä lasku pimeyteen aivan huomaamatta. Ainoa ääni joka hulluudesta lähti on kengänpohjien osuminen kylmään ja kiviseen lattiaan kun lasku oli ohitettu.

Vahtimestarin kasvoilla tanssivat valkoiset tatuoinnit heräilivät eloon yön kolkossa valossa. Lakanan valkeat kasvot olivat neutraalit, virheettömät ja koristellut. Katetun sillan valo ei jaksanut valaista noidan siluettia pimenevässä myöhäisessä illassa. Pöllötorni nousi kohti pilvistä taivasta puiden yli ja sen ikkunoista pystyi erottamaan illan pimeyteen laskeutuvat viestinviejät. Nekin elivät aivan omaa elämäänsä yön laskeuduttua. Vahtimestari oli ottanut tavakseen saapua kuuntelemaan pehmoista huhuilua iltaisin. Siinä oli jotain rauhoittavaa kun seisoi aivan paikoillaan. Linnan lukuisat ikkunat vilkkuivat vielä valoja, kunnes yksitellen ne sammuisivat ja sulkeutuivat. Tuuli rapisteli lehtiään ja hiveli mustan turkisviitan liepeitä. Se muistutti leikkivää lasta joka halusi uteliaisuuttaan koskettaa kaikkea. Vahtimestarin suunpielet kohosivat ja silmäluomet painuivat kiinni.

Huhuilu rikkoi tuulen rapinan kunnes kaikki seisahtui. Täydellinen hiljaisuus laskeutui hetkellisesti, edes silta ei narahtanut eikä valittanut. Se oli luonnon hengenveto, yksi viimeisistä. Mielikuvitus halusi tuntea hiukan kylmemmän tuulen paljaalla poskipäällä kun ilma liikahti päättäen hiljaisuuden. Vahtimestari veti syvään henkeä ja henkäisi höyryävän pilven tuulen vietäväksi. Nainen kaipasi näitä hetkiä. Öisiä hetkiä ja luontoa. Oli luonnollista ikävöidä jotain mitä oli menettänyt ajan saatossa. Ikävä tuntui hyvältä kun sen toivotti avoimin käsivarsin halaukseen ja päästi irti. Tunne oli parempi päästää kulkemaan hermostoa pitkin koko kroppaan ja uloshengittää. Kun sen antoi kulkea koko ruumiin läpi ja sallia sen poistua tuli ikävästäkin siedettävä. Sen kanssa pystyi elämään ja sen tuoma joen pohjaa hivelevä suru laimeni. Koskesta tulisi aikanaan joki, ja joesta puro. Se ei enää tahtonut väkivaltaisesti riuhtoa, vaan kulki rauhallisesti ja solisi. Muistutti vain kauniilla äänellään menneestä ja sen ääntä halusi pysähtyä kuuntelemaan.
Vanillatar
Vanillatar
Vanillatar
Luihuisen tuvanjohtaja
Luihuisen tuvanjohtaja

Viestien lukumäärä : 1117
Join date : 03.09.2020
Paikkakunta : kylä

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa